Alla on lisätietoa yleisimmin ajettavista yhteislenkeistä ja niiden tyypeistä. Tiedot ovat suuntaa-antavia, joten tarkasta aina ko. lenkin tiedot mainoksista Nimenhuudosta tai Facebookista ennen osallistumista!
Lenkeillä hämärään ja pimeään aikaan liikuttaessa tehokkaan ajovalon ja takavalon sekä heijastimien käyttäminen on pakollista.
Kunto- ja soralenkit
Kuntolenkeillä on erityisesti tavoitteena ylläpitää ja parantaa osallistujien peruskuntoa. Yleensä kuntolenkeillä pyritään myös ajamaan kivoissa maisemissa. Kuntolenkkejä voidaan ajaa myös enemmän retkityyppisesti joissain kohteissa vieraillen tai vaikkapa luontopolulla patikoiden.
Lenkeillä ajetaan pääasiassa rauhallista vauhtia. Suurelle osalle kuntolenkeistä voi osallistua jo vähäiselläkin pyöräilykokemuksella – lähinnä pitkät useiden tuntien ja talvikauden lenkit saattavat vaatia ennakkoharjoittelua.
Kuntolenkkejä ajetaan vuoden ympäri. Kuntolenkeillä liikutaan usein gravelhenkisesti pääasiassa soraväylillä, asfaltoiduilla pikkuteillä sekä pyöräteillä.
Kuntolenkeille voi osallistua lähes millä tahansa pyörällä, mutta parhaiten toimivat gravel tai cyclocross. Osallistujia on lenkeillä usein myös hybrideillä ja varsinkin talvikaudella maastopyörillä. Mahdolliset tarkat pyörävaatimukset on mainittu erikseen lenkkimainoksissa Nimenhuudossa.
Kannattaa tutustua myös pyöräretkiin!
Kesäkauden lenkit
Kesäkauden lenkkejä ajetaan huhtikuulta syyskuulle. Touko-kesäkuussa voidaan ajaa myös erityisen keveitä reilun tunnin kuntolenkkejä. Lenkkien luokitus on yleensä 1–3 eli erittäin helposta perustasoiseen. Joskus voi olla pidempiä haastavia lenkkejä.
Talvikauden lenkit
Talvikauden lenkkejä ajetaan lokakuulta maaliskuulle. Talvikauden lenkit ovat yleensä kesälenkkejä haastavampia jo olosuhteiden puolesta. Lenkkien luokitus on yleensä 3–4 eli perustasoisesta haastavaan.
Lumiseen ja jäiseen aikaan nastarenkaat ovat erittäin suositeltavat.
Maantielenkit
Maantielenkeillä ajetaan käytännössä vain asfaltoituja teitä pitkin. Maantiepyörä tai vähintään sileillä renkailla varustettu cyclocross tai gravel sekä lukkopolkimet ovat suositeltavia. Maantiepyöräilystä voi lukea lisätietoja täällä.
Rauhalliset lyhyet lenkit
Rauhallisilla lyhyillä tai lyhyehköillä lenkeillä keskinopeus on yleensä 23–28 km/h ja matka noin 50 kilometriin asti. Rauhallisten maantielenkkien luokitus on yleensä 3 eli perustasoinen.
Lenkkejä ajetaan kesäisin yleensä keskiviikkoisin ja toisinaan muulloin.
Vauhdikkaat maantielenkit
Vauhdikkailla maantielenkeillä keskinopeus on yleensä vähintään vajaat 30 km/h ja matka noin 70–80 kilometriin asti. Vauhdikkaiden maantielenkkien luokitus on yleensä 4–5 eli haastavasta erittäin haastavaan.
Vauhdikkaita maantielenkkejä ajetaan keskiviikon maantielenkin yhteydessä, jos ohjaajia on riittävästi. Lenkkejä ajetaan toisinaan muulloinkin.
Pitkät maantielenkit
Pitkien maantielenkkien keskinopeus on yleensä vähintään 25 km/h ja matka noin 150 kilometriin asti. Pitkien maantielenkkien luokitus on yleensä 4–5 eli haastavasta erittäin haastavaan.
Pitkiä maantielenkkejä ajetaan yleensä viikonloppuisin.
Maastolenkit
Ajetaan lähinnä polkuja, maastouria ja metsäteitä pitkin, siirtymillä käytetään pyöräteitä. Yleisesti vähintään joustokeulallinen maastopyörä ja lukko- tai piikkiflättipolkimet ovat suositeltavia välineitä. Maastopyöräilystä voi lukea lisätietoa täällä.
Kevyet lenkit
Ajetaan pääosin rauhallisesti ja teknisesti helppoja tai helpohkoja reittejä, mutta toisinaan hankalampia osuuksia ei Jyväskylän seudulla voi välttää. Lenkit soveltuvat erityisesti vähemmän ajaneille, maastopyöräilyä aloitteleville, junioreille, palauttelijoille tai muuten pykälää kevyempien lenkkien ja helpompien maastojen ystäville. Ohjaaja- ja osallistujatilanteen salliessa osallistujia voidaan vielä jakaa ryhmiin kunnon ja vauhdin perusteella.
Kevyiden maastolenkkien luokitus on yleensä 2–3 eli helposta perustasoiseen.
Naislenkit
Ajetaan naisporukassa pääosin samoja reittejä kuin keveillä lenkeillä. Yleensä lenkit ovat vauhdiltaan rauhallisia ja maastoltaan helpohkoja.
Naismaastolenkkien luokitus on yleensä 2–4 eli helposta haasteelliseen.
XC- tai vain maastolenkit
Ajetaan yleensä keveitä maastolenkkejä vauhdikkaammin, pidemmästi ja kaikenlaisessa vastaan tulevassa maastossa. Osallistuminen vaatii yleensä kokemusta maastopyöräilystä ja aiempaa kuntopohjaa.
Näiden maastolenkkien luokitus on yleensä 3–4 eli perustasoisesta haasteelliseen.
Endurotyyppiset lenkit
Maasto on hankalampaa kuin keveillä tai xc-lenkeilläkin, joten lenkit vaativat ennakkokokemusta maastopyöräilystä ja vähintään kohtuullisen hyvää ajotekniikkaa.
Enduromaastolenkkien luokitus on yleensä 4–5 eli haasteellisesta erittäin haasteelliseen.